Pataluodon koulun valmistuskeittiöstä lähtee arkipäivisin noin 2 000 ruoka-annosta Joensuun alueen kouluihin, päiväkoteihin ja vammaispalvelun päivätoimintapaikkoihin. Täällä tehtyä ruokaa syövät siis niin vauvat kuin vaaritkin.
Kokki Päivi Heikkisen työpäivä on alkanut aamuseitsemältä. Keittiössä on heti täysi tohina päällä. Kahdentuhannen annoksen valmistus ja kuljetuskuntoon saaminen eivät suju ilman ennakkosuunnittelua ja -valmistelua. Tarvitaan kellontarkka aikataulu, että tällaiset annosmäärät syntyvät ja lähtevät eteenpäin liukuhihnamaisella vauhdilla.
Ison padan tilavuus on 300 litraa, josta keittoa riittä noin 2 000 syöjälle
Ruokalistalla on tänään juustokanakeitto ja kasviskeitto. Lisäksi erityisruoka-annoksia on tilattu noin 50. Heikkisen vastuulla ovat tällä viikolla nimenomaan dieettiruokien valmistus ja varmistus, että ne matkaavat oikeisiin osoitteisiin.
Osa annoksista on kuljetusvalmiina lämpölaatikoissa jo yhdeksän pintaan, kun ensimmäinen noutoauto kaartaa Pataluodon koulun keittiön ovelle. Kuljettaja lastaa päivän lounaat kyytiin ja lähtee kierrokselle Joensuun alueen kouluihin, päiväkoteihin ja päivätoimintakeskuksiin.
Aamupäivän aikana kuljetusauto käy yhteensä seitsemän kertaa noutamassa
Päivi Heikkinen pakkaa valmiit annokset lämpölaatikoihin kuljetusta varten. Yksittäiset dieettiannokset lisätään kyytiin viimeisenä.
kuljetuslaatikot. Valmista ruokaa viedään reiluun pariinkymmeneen kaupungin eri kohteeseen.
Kouluruokailu juhlii
Maksutonta kouluruokaa on saatu nauttia Suomessa laki- sääteisesti jo vuodesta 1948. Alkuaikoina kouluissa syötiin lähinnä puuroa ja velliä, mutta nykyisin ruokalistalla on vaihtelevuutta lähes jokaiseen makuun.
– Meillä on käytössä monipuolinen viiden viikon kiertävä lista, joten erilaisia ruokia riittää, Pataluodon koulun tuotantovastaava Eija Lehtinen kertoo.
Perusopetuslaki määrittää napakasti: oppilaille on tarjottava jokaisena työpäivänä täysipainoinen, maksuton ateria. Kouluruokailu ja sen käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti järjestettävissä.
Aterioiden suunnittelussa ohjenuorana toimivat niin kouluruokasuositukset kuin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ikäkausikohtaiset suositukset. Erityisesti kiinnitetään huomiota ravintoaineiden osuuksiin, rasvan laatuun sekä suolan määrään.
Välineet työn mukaan
Lehtinen vastaa siitä, että ainekset riittävät parin tuhannen ruoka-annoksen valmistukseen päivittäin. Ruokalistasuunnittelijan työn pohjalta hän tekee laskelmat ja tilaukset kolmesti viikossa.
Valmistuskeittiöön ruokatuotteet saapuvat valmiiksi pilkottuina ja lihat kypsennettyinä. Tuotteet toimitetaan yksittäispakattuina, kukin ruoka-aine erikseen.
– Se helpottaa kovasti myös dieettikokkivuorossa olevan työtä, kun pystyy valitsemaan erityisruokiin pelkästään kullekin sopivia aineksia, mainitsee kokki Heikkinen.
Pataluodon koulun suurkeittiössä töitä paiskii tuotantovastaavan lisäksi viisi ruokapalvelutyöntekijää sekä kolme kokkia. Kokit kierrättävät kahden viikon vuoroja erityisruokavaliopuolella ja niin sanotulla isolla puolella.
Ison puolen nimikin jo paljastaa, millaisia työvälineitä on käytössä. Tilaa hallitsee kaksi valtavaa keittopataa, joissa valmistuu kerralla monen sadan litran keitto, puuro tai kastike. Kauhaan mahtuu kerralla litroittain tavaraa, ja uunit ovat ihmistä korkeampia.
Sauvasekoitinkaan ei ole kovin heppoinen, sen käyttämiseen vaaditaan kaksi vahvaa kättä. Kätköistä löytyy lähes katuporan kokoinen survin.
Allergiat, muut ruokarajoitteet ja erityisruokavaliot ovat lisääntyneet huomattavasti vuosien saatossa. Vaikeimmin allergisille ruoat valmistetaan annoskohtaisesti, omassa nimikkokattilassa.
Dieettikeittiö muistuttaa puolestaan paljolti tavallista kotikeittiötä, jossa pienet kattilat porisevat hellalla. Vastakohta on suuri, kun vilkaisee seinän toiselle puolelle ja vertaa niitä jättiläismäiseen haudutuspataan.
Raha ratkaisee
Muutaman vuoden takaisen Opetushallituksen laatiman raportin mukaan kouluruokailu maksaa koko Suomessa oppilasta kohden keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Joensuussa hinnaksi on laskettu 2,87 euroa. Saako näin halvalla hyvää?
– Kyllä me olemme siinä onnistuneet. Toisinaan on halvempia päiviä. Tarjolla on vaikka perunavelliä, joka maistuu tämän alueen lapsille tosi hyvin, Lehtinen kertoo.
Hän jatkaa, että kerran viikossa listalla on kalaa sekä jälkiruoka, joka voi olla kiisseli tai hedelmä. Ruokalajeja on päivittäin tarjolla kaksi, perusannos sekä kasvisvaihtoehto. Kasvisruokien suosio on kasvanut tasaisesti. Leipä ja salaatti tai muu tuorepala kuuluu aina annokseen.
– Paikallisen tuottajan ruisleipää pitää olla joka päivä pöydässä.
Lehtisen mielestä lähiseuduilta tulevan ruoan osuutta pitäisi pyrkiä muutenkin lisäämään. Hyvänä päänavauksena hän mainitsee koulussa keväällä järjestetyn lähiruokapäivän.
– Lähiruoan ja luomun laajempi hyödyntäminen on ymmärrettävästi pitkälti kustannuskysymys.
Pataluodon koulussa ruokamäärien mitoitus on onnistunut. Ruokaa valmistetaan sen verran, että se ei ole koskaan päässyt loppumaan. Toisaalta ylijäävä ruoka ei sekään mene haaskuun.
– Lahjoitamme ylijäämäruokaa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi voimme tilanteen mukaan tarjota sitä halukkaille lisävaihtoehtona seuraavana päivänä.
Pienemmät nirsoilevat vähemmän
Vuosien kokemus koulumaailmassa opettaa tunnistamaan maistuvimmat ruokalajit. Ja myös ne, jotka eivät uppoa.
Lehtinen on pannut merkille, että kolmannen ruokalistakierron jälkeen näkee ruoan todellisen suosion.
Selkeästi on nähtävissä myös se, että kevät vähentää ja pakkaset puolestaan lisäävät ruoan kuin ruoan menekkiä. Viikonpäivistä maanantaisin ollaan nälkäisimpiä ja annoksia menee eniten.
Ruokatrendit vaikuttavat myös koululaisten ruokatoiveisiin. Vakiosuosikkeina pysyttelevät kuitenkin kalapuikot ja pinaattiletut.
Kalapuikot ja pinaattiletut maistuvat Pataluodon koululaisille parhaiten, vaikka ne ovat sitä toisinaan niin kovin parjattua einesosastoa.
Lehtinen on huomannut että kouluruoan arvostus tuntuu vaihtelevan ikäkausien mukaan. Alakouluikäiset maistelevat paremmin ja ennakkoluulottomammin lähes kaikkea, kun taas yläkoululaisista löytyy valitettavan paljon niitä, joille ei kelpaa oikein mikään. Ei edes se itse ehdotettu toiveruokapäivän tarjonta.
– Kavereiden mielipiteillä on selvästi yläkoululaisille iso merkitys. Kun joku sanoo ja päättää, että tietty ruoka on pahaa, sitä ei sitten syö välttämättä muutkaan, Lehtinen kertoo.
Kouluruokailun houkuttelevuuden lisäämistä on mietitty varmasti joka koulussa. Niin myös Pataluodossa.
– Kouluruokailu on iso osa oppilaiden hyvinvointia ja kasvua, se edistää terveyttä ja ruokailutapoja. Asenne ruokaa ja etenkin kouluruokaa kohtaan lähtee kuitenkin pitkälti siitä, miten ja mitä lapset ovat tottuneet kotona syömään, Lehtinen pohtii.